Poikkeuksellinen ruohonjuuritason näkökulma amerikansuomalaisesta työväenliikkeestä ja sen toimijoista kuin myös siirtolaisten arjesta ja mietteistä sekä Work People´s Collegesta, jossa moni suomalainen siirtolainen opiskeli. Kolme merkittävää liikkeessä vaikuttanutta henkilöä linkittyy Hemmingin elämään: Leo Laukki, Aku Rissanen ja William Risto, joka piti puheenkin Hemmingin hautajaisissa.
Kirjassa on väitöskirjatutkija Lotta Leiwon esipuhe.
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2026/05/02/hemming-saarimaan-aani-kuuluu-uudessa-kirjassa/
JÄRVISEUDUN SANOMAT 6.5.2026:
Järviseutu-lehti 13.5.2026:
Aamuposti:
https://www.aamuposti.fi/paikalliset/9485934
Hyvinkääläiskirjailija Päivi Sihvolan tuore kirja Vapaa Amerikka tekee vaikutuksen. Teos kertoo amerikansuomalaisten siirtolaisten arjesta ja työväenliikkeestä yhden nuoren miehen, Hemming Saarimaan, elämän kautta...
Kirja sisältää lehtikirjoitusten lisäksi:
- Hemming Saarimaan taustaa ja vaiheita. Aloittaessani joskus 15 vuotta sitten tämän suvun tutkimisen, hänestä oli tiedossa vain sukunimi Koivisto, syntymäpäivä ja merkintä Amerikkaan lähdöstä. Se löytyi "Elämää Paalijärven rannoilla" ja muutaman muun teoksen sukutauluista ja siihen mennessä digitoiduista rippikirjoista, ei muualta. Hänen ja sisarustensa vaiheet aukenivat tutkimusten myötä vähitellen.
Hemmingin pikkuveljestä August Saukosta, silloin sukunimellä Koivisto, tiedettiin siinä vaiheessa vain, että oli muuttanut Kokkolaan 1914, kunnes hänen rankka kohtalonsa kansalaissodan aikana punakaartilaisena alkoi selvitä. Eräs ruotsalainen mies otti yhteyttä ja kertoi miten August liittyi hänen oman isoäitinsä kuvioihin ja Augustin teloituksesta ja sitä kautta löytyi rekisteri sotasurmista. Ruotsalainen mies esitti isoäitinsä käsinkirjoitetun dokumentinkin Augustista.
Myöhemmin paljastui, että August oli avioitunut Kokkolassa, kun vaimonsa sukulaisnainen otti yhteyttä ja täydensi tietoja siltä osin, että Augustin vaimo oli hakenut Nurmon Paukanevan suohon ammutun miehensä ruumiin ja haudannut Kokkolaan. Sain Augustin valokuvankin ja myös kuvan hautapaadesta, jota olen itsekin myöhemmin käynyt katsomassa. Olen kertonut Augustista aiemmassa teoksessani "Kirjeitä Karjalasta". Nyt Augustin vaiheet ovat jo toki yleisessä tiedossa samoin kuin Hemmingin toisen veljen Riston (Kristian), jonka elämän dramaattinen päättyminen itsemurhaan Minnesotassa tuli vastaani Hemmingin kirjoituksia kerätessäni.
Kukaan Hemmingin aikuisikään ehtineistä veljistä ei elänyt kovin vanhaksi. Hemming itse kuoli vain 25-vuotiaana, Nikolai 28-vuotiaana, August 30-vuotiaana, Risto 36-vuotiaana ja isopappani Albanus 41-vuotiaana. Hemmingin kaksi siskoa Hilda ja Elina Brantwoodissa elivät pitempään.
- HEMMINGIN KIRJOITUKSISTA: Tuskin kukaan olisi jonkun tuntemattoman H. Saarimaan kirjoituksia edes huomannut digitoitujen siirtolaislehtien valtavan tekstimassan joukosta. Minulle se oli tuttu nimi ja olin esitellytkin Hemmingin "Kirjeitä Karjalassa" -teoksessani. Tehtäväni ja velvollisuuteni oli siis tekstien löytämisen jälkeen nostaa hänet kunnolla esille.
- Esittelen kirjassa myös Cliffordin ja Brantwoodin alueita Wisconsinissa ja tuolloin siellä asuneita alajärveläisiä perheitä ja heidän keskinäisiä välejään. Sukupuussani on muutenkin lähes 4500 siellä eläneen henkilön nimet ja tietoja heidän vaiheistaan, joten aineistoa on kertynyt melkoisesti noista kylistä.
- Yksi erittäin keskeinen ja TÄRKEÄ aihe kirjassa on myös Duluthin esikaupunkialueella sijainnut Työväen Opisto (Work People´s College), jossa Hemming opiskeli.
- Tuon esille Opiston alkuvaiheita ja etsimiäni ja löytämiäni harvinaisia valokuvia sekä vanhasta koulurakennuksesta että Opiston opettajista. Leo Laukki on hyvin tärkeä henkilö kirjassa. Hänellä oli suuri vaikutus Hemmingin kehitykseen ja siihenkin, että Hemming kasvoi paikallisuutisten kirjoittajasta vähitellen poliittiseksi kirjoittajaksi. Hemming myös puolustaa viimeiseksi jääneessä kirjoituksessaan vahvasti Laukkia ja tämän opetuksia, kun Laukkia ja Opistoa vastaan hyökättiin suuntakiistojen yhteydessä.
- Valokuvat ovatkin puolet kirjan sisällöstä ja työllistäneet yhtä paljon kuin tekstit ja niihin liittyvät tausta- ja lisätiedot.
Vapaasti luettavissa täältä:
Perinteisenä kirjana tilattavissa Tiedekirjan verkkokaupasta, tästä:
https://tiedekirja.fi/fi/vapaa-amerikka
Work People´s College 1908. Hemming Saarimaa oikealla, Leo Laukki vasemmassa reunassa. © Päivi Sihvola.
%20v%C3%A4ri.jpg)
