Poikkeuksellinen ruohonjuuritason näkökulma amerikansuomalaisesta työväenliikkeestä ja sen toimijoista kuin myös siirtolaisten arjesta ja mietteistä sekä Work People´s Collegesta, jossa moni suomalainen siirtolainen opiskeli. Kolme merkittävää liikkeessä vaikuttanutta henkilöä linkittyy Hemmingin elämään: Leo Laukki, Aku Rissanen ja William Risto, joka piti puheenkin Hemmingin hautajaisissa.
Hemming Saarimaa oli vaarini setä.
Kirja on tilattavissa Tiedekirjan verkkokaupasta täältä:
https://tiedekirja.fi/fi/vapaa-amerikka
Esipuheen on kirjoittanut väitöskirjatutkija Lotta Leiwo Helsingin yliopistosta.
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2026/05/02/hemming-saarimaan-aani-kuuluu-uudessa-kirjassa/
JÄRVISEUDUN SANOMAT 6.5.2026. Leevi Norrenan hieno juttu:
Järviseutu-lehti 13.5.2026. Henkilökuva Hemmingistä.
https://www.jarviseutu-lehti.fi/pitka-tie-paalijarvelta-amerikkaan-sukututkija-loy/13478900
AAMUPOSTI, verkkoversio 27.5.2026:
Forssan Lehti
Hämeen Sanomat
https://www.aamuposti.fi/paikalliset/9485934
Hyvinkääläiskirjailija Päivi Sihvolan tuore kirja Vapaa Amerikka tekee vaikutuksen. Teos kertoo amerikansuomalaisten siirtolaisten arjesta ja työväenliikkeestä yhden nuoren miehen, Hemming Saarimaan, elämän kautta...
Aamuposti printtilehti 4.6.2026. Monipuolinen ja laaja koko sivun juttu.
Ilkka-Pohjalainen printtilehti 4.7.2026 Koko aukeama, toinen henkilökuva Hemmingistä samasta Media yhtiöstä, johon molemmat sekä I-P että Järviseutu-lehti kuuluvat:
Minulta on kysytty mitä arvelisin Hemmingistä tulleen, jos hän olisi saanut elää pitempään. Voihan sitä spekuloida vaikka kuinka eri mahdollisuuksilla. Luulen, että hän olisi voinut edetä vaikka kuinka pitkälle poliittisellakin uralla, sillä eihän Oskari Tokoillakaan juuri koulutusta ollut ja Hemming oli nopeaoppinen, paljon lukeva ja fiksu nuori mies.
Kirja sisältää Hemmingin ja tovereidensa lehtikirjoitusten lisäksi:
- Hemming Saarimaan taustaa ja vaiheita. Aloittaessani joskus 15 vuotta sitten tämän suvun tutkimisen, hänestä oli tiedossa vain sukunimi Koivisto, syntymäpäivä ja merkintä Amerikkaan lähdöstä. Se löytyi "Elämää Paalijärven rannoilla" ja muutaman muun teoksen sukutauluista ja siihen mennessä digitoiduista rippikirjoista, ei muualta. Sukunimi ehti muuttua noiden tietojen jälkeen vielä Saarenmaaksi ja Saukoksi. Hemming lähti Amerikkaan Möksyn kylän Saukosta, jossa hän asui viimeiset 9 vuotta Alajärvellä. Hänen ja sisarustensa vaiheet aukenivat tutkimusten myötä vähitellen.
- Kukaan Hemmingin aikuisikään ehtineistä veljistä ei elänyt kovin vanhaksi. Hemming itse kuoli vain 25-vuotiaana keuhkotautiin Cliffordissa, isoveli Nikolai Saukko 28-vuotiaana keuhkotautiin Alajärvellä, pikkuveli August Saukko 30-vuotiaana (vangittiin kansalaissodan aikana punakaartilaisena Kokkolassa, kuljetettiin Nurmoon, jossa teloitettiin 13 muun punavangin kanssa Paukanevan suohon, josta hänen vaimonsa kaivattanut Augustin ruumiin ylös ja kuljettanut Kokkolaan haudattavaksi. Augustille ja toverilleen Antti Wirralle pystytetty yhteinen hautapaasi Marian hautausmaalle 1921. Antti oli Kokkolan punakaartilaisten päällikkö ja August varapäällikkö. Hautapaaden paljastustilaisuudessa puheen pitänyt mies ja runon lausunut nainen tuomittiin sakkoihin Kokkolan raastuvanoikeuden toimesta), isoveli Risto (Kristian) Saukko 36-vuotiaana (Runeberg, Becker County, Minnesota. Risto kärsi ankarista kivuista pitkään, ajautui niistä johtuen mielenhäiriöön, kuskattiin lähimpään mielisairaalaan Fergus Falssiin, josta parin kuukauden päästä karkasi, ilmestyi kotiin pelkässä yöpaidassa, viranomaisten piirittäessä hänet muutaman päivän päästä karkumatkan yhteydessä, teki itsemurhan juomalla karbolihappoa taskussaan olleesta pullosta. Häneltä jäi neljä lasta ja viides oli tulossa), isopappani Albanus Koivisto 41-vuotiaana Alajärvellä. Hemmingin kaksi siskoa Hilda Saukko ja Elina Saukko Brantwoodissa elivät pitempään.
- HEMMINGIN KIRJOITUKSISTA: Jonkun tuntemattoman H. Saarimaan kirjoituksia olisi ollut melko vaikea huomata digitoitujen siirtolaislehtien valtavan tekstimassan joukosta. Minulle se oli tuttu nimi ja olin esitellytkin Hemmingin "Kirjeitä Karjalassa" -teoksessani. Kuviakin minulla hänestä oli ennestään. Tehtäväni ja velvollisuuteni oli siis tekstien löytämisen jälkeen nostaa hänet kunnolla esille ja antaa hänelle ääni.
- Esittelen kirjassa myös Cliffordin ja Brantwoodin alueita Wisconsinissa ja tuolloin siellä asuneita alajärveläisiä perheitä ja heidän keskinäisiä välejään. Sukupuussani on muutenkin lähes 4500 siellä eläneen henkilön nimet ja tietoja heidän vaiheistaan, joten aineistoa on kertynyt melkoisesti.
- Yksi erittäin keskeinen ja TÄRKEÄ aihe kirjassa on myös Duluthin esikaupunkialueella sijainnut Työväen Opisto (Work People´s College), jossa Hemming opiskeli.
- Tuon esille Opiston alkuvaiheita ja etsimiäni ja löytämiäni harvinaisia valokuvia sekä vanhasta koulurakennuksesta että Opiston opettajista. Leo Laukki on hyvin tärkeä henkilö kirjassa. Hänellä oli suuri vaikutus Hemmingin kehitykseen ja siihenkin, että Hemming kasvoi paikallisuutisten kirjoittajasta vähitellen poliittiseksi kirjoittajaksi. Hemming myös puolustaa viimeiseksi jääneessä kirjoituksessaan vahvasti Laukkia ja tämän opetuksia, kun Laukkia ja Opistoa vastaan hyökättiin suuntakiistojen yhteydessä.
- Valokuvat ovatkin puolet kirjan sisällöstä ja työllistäneet yhtä paljon kuin tekstit ja niihin liittyvät tausta- ja lisätiedot.
Work People´s College 1908. Hemming Saarimaa oikealla, Leo Laukki vasemmassa reunassa. © Päivi Sihvola.
%20v%C3%A4ri.jpg "Work People´s College, Hemming Saarimaa, Leo Laukki")
Leo Laukki Venäjän armeijan ratsuväen luuntantin univormussa.
